keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

Tissit gastropubissa

Eilinen päivä toi tullessaan jälleen julki-imetyskohun. Some-maailmassa kohut merkitsevät aina vahvoja reaktioita; ymmärrystä ja kiitosta, hämmennystä ja kysymyksiä, vastakkainasettelua ja inhoa, riitelyä ja jopa vihaksi luokiteltavaa ulosantia.

Imetykseen - ja etenkin julki-imetykseen - kohdistuva keskustelu aiheuttaa aina poikkeuksellisen myrskyn - miksi? - Pääosin siksi, että imetys kokonaisuutena on kaikkea muuta kuin sitä mitä valtaosa ihmisistä luulee sen olevan.

Suomessa imetystä tuetaan jatkuvasta kehityksestä huolimatta edelleen vajavaisesti sen laajaan ja kiistattomaan hyötyyn nähden; imetykseen liittyviä ongelmia suositellaan liiaksi korvaamaan vaihtoehtoisella, helpommalla ratkaisulla, sivuuttamalla se tosiasia, että imetys ei ole vaihtoehto, vaan ainoa tarve ja halu joka synnyttäneelle äidille luontaisesti kehittyy. Edelleen liian usein imetystaival päättyy kauaskantoiseen pettymykseen. Mahdollisia syitä siihen on paljon - niin paljon, että ranskalaiset viivat loppuisivat kerronnassa kesken.

Näkyvään imetykseen - eli julki-imettämiseen - negatiivisesti suhtautuminen on järjestään seuraus tietämättömyydestä. Julki-imetys ei ole koskaan valinta, jossa äiti päättää imettää lähi-kahvilassa vain siksi, koska kotona imettäminen on tylsää.

Julki-imetys vaatii rohkeutta - päätös edellyttää aikaa ja yksilökohtaista tunnetta. Moni useamman lapsen äiti on julki-imettänyt yhtä lasta, mutta ei toista.

Lapsi määrittää aina sen, että kuinka näkyvästä tilanteesta on kyse - äiti taasen rohkeutensa mukaan paikan... mutta ei koskaan aikaa. Aika on lapsen käsissä. Tänä päivänä julki-imetyspäätökseen vaikuttaa suuresti myös vertaistuki ja koetut tilanteet; rohkeuden saattaa romuttaa yksikin kuultu tai luettu ikävä kokemus.

Niin ikään julki-imetykseen negatiivisesti suhtautuvat eivät tiedä sitä, että imetyksen tarvetta ja imetyskerran pituutta on mahdotonta ennakoida. Käytännössä julki-imetyksen kieltävä halu tai julki-imetykseen kielteisesti suhtautuva ilmapiiri ajaa imettävän äidin vessaan / muuhun määrättyyn yksityiseen tilaan, tai kuten yleensä, estää ylipäänsä äitiä lähtemästä vieraaseen ympäristöön.

Muu kuin imettävän äidin valinnasta johtuva julki-imetykseen puuttuminen on pääsääntöisesti aina vahingollista; se on yksi älyttömämmistä asioista johon tilanteen ulkopuolinen ihminen, tai taho, kokee tarpeelliseksi puuttua. Julki-imetyksen rajoittaminen ei nollaa yksistään äidin sosiaalisia oikeuksia ja henkistä turvaa, vaan vaikuttaa myös laajamittaisesti koko perheen - ja lähipiirin - hyvinvointiin ja liikkuvuuteen. 

Julki-imettämisen rajoittaminen yrityksessä ei kuitenkaan yksistään heikennä tarjonnan laatua nollaan, eikä näin ollen tee yrityksen tuotteesta arvotonta, kokonaisvaltaisesti yhden tähden soopaa. Palvelu ja tarjonta saattaa olla ensiluokkaista niille, jotka voivat siitä rajoituksetta nauttia - lapseton pariskunta, joka kokee turkulaisessa gastropubissa täydellistä nautintoa, saa erilaisen elämyksen kuin se perhe, jonka ydin viettää ruokailuhetken "viihtyisässä tilassa vessojen yhteydessä".

Yritys määrittää ajatuksensa mukaan linjauksen imetyksen suhteen. Allekirjoittanut voi yhden tumman oluen palkkiolla - tai yhteishyvänä vaikka ilman sitäkin - toimia hyvänä neuvonantaja. Se ei ole vaikeaa, se on helppoa.

Se on helppoa, koska tilanteessa ovat vastakkain alati kehittyvä luonnollinen oikeus, terveys ja turva, sekä vastapuolena murto-osa tietämättömiä tai kieroon kasvaneita ihmisiä, jotka kokevat tissit jopa pienen lapsen äidillä seksuaalisuuteen viittaavana ruumiinosina ja imetyksen yleensäkin alastomuutena tai julkisesti sopimattomana.

Suosittelen kaikkia niitä, jotka kokevat julki-imetyksen itselleen sopivaksi, imettämään tarpeen tullen paikasta riippumatta. Ymmärrys kulkee aina perseilyn ja paskojen näkemysten edellä - yhden ymmärtämättömän keskeltä löytyy aina vähintään kymmenen ymmärtäväistä.


#imetystietous #perhe #älkääolkovituntyhmiä